45 vuotis juhlat
Puhe: Tohmajärven Eläkkeensaajat ry 45 v
aika: 24.5.2015
Veikko Räsänen, järjestösihteeri
ARVOISA JUHLAVÄKI
Kansanviisauksistamme minun mielestäni osuvimman mukaan ei vierivä kivi sammaloidu. Yhdistyksenne on omalla toiminnallaan osoittanut tuon sanonnan todeksi ja neljäkymmentäviisi vuotta aktiivista eläkkeensaajien yhdistystoimintaa on kunnioitettava suoritus. Toimintanne on erinomainen esimerkki ennaltaehkäisevästä, henkisestä a fyysisestä terveystoiminnasta, jota jäsenkentässämme tehdään ympäri Suomen.
Miettikääpä, että pelkästään Eläkkeensaajien Keskusliitossa on jäsenyhdistyksissämme monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- kulttuuripuolen ryhmien vetäjinä! Vuoden 2014 toimintaa koskeneen järjestökyselymme mukaan jäsenyhdistyksissämme teki vapaaehtoistyötä noin 6000 henkilöä ja he käyttivät aikaa toimintaansa noin 97500 tuntia/kk!
Erään tutkimuksen mukaan 34 prosenttia kansalaisistamme kärsii toisinaan yksinäisyydestä. Ikäihmisistämme 5 prosenttia yli 65-vuotiaista kertoi kärsivänsä yksinäisyydestä jatkuvasti. Kahden tulevan vuosikymmenen aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä maassamme kasvaa yli puolitoistakertaiseksi ja 80 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu.
Liitto on juuri aloittamassa, Raha-automaattiyhdistyksen tukemana , uuden Verkosta Virtaa -hankkeen. Sen päätavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy sähköisten palveluiden käyttötaitojen opettamisen kautta. Hanke kokoaa valtakunnallisen vertaistukiverkoston etsimään palveluiden verkkoon siirtymisen takia syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä. Heitä tutustutetaan mm. sähköisten palveluiden ja sosiaalisen median käyttöön. Tavoitteena on EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman mukaisesti opettaa myös ikääntyneet kansalaisemme käyttämään tietokoneita verkkopalveluiden ja verkostoitumisen välineenä. Näillä toimilla ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
On erittäin tärkeää saada eläkkeelle jäävät kiinnostumaan toiminnastamme ja liittymään EKL:n yhdistyksen jäseniksi. Liittomme jäsenmäärä on jo ylittänyt 80000 rajapyykin. Liittokokouksemme linjasikin, että tehostettua jäsenhankintaa jatketaan liiton kaikilla toimintatasoilla myös koko tulevan liittokokouskauden aikana ja että kauden aikana järjestetään suuri jäsenhankintakampanja, johon kaikki piirit ja yhdistykset osallistuvat.
Hyvät ystävät
Eduskuntavaalit ovat ohi, mutta Eläkkeensaajien Keskusliitto EKLry:n tavoitteina tulevalle eduskuntavaalikaudelle on mm. vähentää eläkeläisköyhyyttä, parantaa ikäihmisten kuulluksi tulemista, palvelujen saantia ja ennaltaehkäisevää toimintaa heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Liitto on esittänyt seuraavia toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi maassamme:
Kansaneläke
Pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi on maassamme toteutettava kansaneläkkeen reilu tasokorotus. Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on mahdollisimman nopeasti nostettava takuueläkkeen tasolle. Tätä kautta nousisi myös kansaneläkettä saavien määrä ja useampi pienituloinen eläkkeensaaja saisi helpotusta elämäänsä
Kansaneläkkeeseen tehtävä tasokorotus on kirjattava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaan. Vähintäänkin on tehtävä kirjaus, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi toteutetaan toimenpideohjelma kansaneläkkeiden tason nostamiseksi.
Työeläke
Myös työeläkkeiden ostovoima on turvattava. Palkkapainotteisuutta on nostettava työeläkkeiden indeksitarkistuksissa. Vaihtoehtoisesti tulisi selvittää indeksijärjestelmän muuttamista niin, että se suosisi pieni- ja keskisuurta eläkettä saavia.
Vuodenvaihteessa 2015 toteutettu indeksijäädytys leikkaa heti eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Indeksijäädytys onkin korvattava eläkkeensaajille seuraavan vaalikauden aikana.
Verotus
Välillisten verojen korottaminen koskee kipeimmin pienituloisia. Heidät on erityisesti huomioitava kaikissa tulevissa verolinjauksissa. Tuloveron tulevat muutokset eivät saa korottaa eläkkeiden verotusta suhteessa palkkatulojen verotukseen. Pienet eläkkeet on pidettävä verottomana myös tulevaisuudessa. Verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava perustulovähennystä sekä kunnallista että valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla.
Eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Yle-veron poisto pienituloisimmilta vuonna 2014 eläkkeensaajilta alettiin periä veroa 10840 euroa ylittävistä vuosiansioista. Yle-veroa perittiin 7500 euroa ylittävästä tulosta. Yle-vero on poistettava kaikilta niiltä kansalaisilta, joiden tulot jäävät verotettavaa rajaa pienemmiksi.
Pitkäaikaissairaiden omavastuut keveämmiksi, nimittäin pienituloiset kansalaisemme säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Jos eläkkeensaaja jättää rahapulassaan lääkkeet ostamatta tai vaikkapa hampaansa hoitamatta ja sairastuu pahemmin, on tällä merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme.
Lääkkeiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairauteen liittyvien matkojen saatavuus on turvattava myös pienituloisille. Niihin liittyvät maksukatot on yhdistettävä ja saatettava nykyistä alhaisemmalle tasolle.
Asumiskulut alemmas
Vanhusten odotetaan asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan asumismenot kasvavat kovaa vauhtia. Erityisesti energiaverotus ja kiinteistöverotus ovat kasvaneet. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, on ikääntyvien ihmisten asumisen kustannustaakkaa kevennettävä.
Toimeentulotuen perusosan korottaminen
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Käytännössä monet joutuvat kuitenkin selviytyäkseen turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Toimeentulotuki ei nykytilanteessaan
täytä tarkoitustaan eli toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen turvaamista tulee nostaa tämänhetkisiä realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle.
Arvoisa juhlayleisö
Samana päivänä (11.2.), kun liittomme julkaisi tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle, antoi Euroopan neuvostossa toimiva Euroopan
sosiaalisten oikeuksien komitea päätöksensä Suomen vähimmäisturvan tasosta. Komitea pitää sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa Suomessa riittämättömänä. Komitea tarkasteli muun muassa toimeentulotuen, sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Komitea katsoo päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian
matala eli ettei Suomen perusturvan taso täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.
Päätös osoittaa, että liittomme tavoiteasiakirjassaan huomioima asia siitä, että toimeentulotuki ei nykytilanteessaan täytä tarkoitustaan eli toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen turvaamista on oikea. Toimeentulotuki tuleekin tavoitteemme mukaisesti nostaa tämänhetkisiä realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle.
Tässä vain osaa eläkkeensaajien toimeentuloa koskevaa osuutta seuraavan vaalikauden tavoitteistamme. Tavoiteasiakirjamme sisältää paljon muutakin eläkkeensaajia koskevia asioita.
Tutkitusti maamme eläkkeensaajat kokevat, että heidän äänensä ei kuulu yhteiskunnassamme tarpeeksi ja että maassamme on ikään perustavaa syrjintää. Hyvin usein eläkkeensaajat mielletään harmaaksi massaksi, joka ei taustatapetista juuri erotu – tai ei ainakaan saisi erottua – ja josta on vain kuluja yhteiskunnalle. Mielestäni tämä harmaus merkitsee parhaimmillaan vaikuttamista iän mukanaan tuoman kokemuksen, tiedon, taitojen ja osaamisen kautta.
Hyvä juhlaväki
Jäsenyhdistyksemme ovat upporikkaita, vaikka ne eivät rahassa kylvekään. Sitä rikkautta, joka toiminnastamme ilmenee, ei rahassa voi mitata. Rakkautemme on yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen iloa ja toisista huolehtimista. Se on sitä kuuluisaa sosiaalista pääomaa. Voimia teille, hyvät puuhanaiset ja –miehet, tekemässänne arvokkaassa järjestötyössä Eläkkeensaajien jäsenten hyväksi.
Lopuksi haluan toivottaa nyt juhliaan viettävälle Tohmajärven Eläkkeensaajille ja koko sen jäsenistölle onnea juhlapäivänne johdosta ja samalla kiitän teitä hyvästä yhteistyöstä EKL:n kanssa. Myötätuulta ja intoa toiminnallenne ja tuokoon se toiminta paljon uusia ja aktiivisia jäseniä joukkoonne. Teille kaikille, arvoisa juhlaväki, haluan toivottaa hyvää kevättä, lämmintä kesää sekä aina parempaa tulevaisuutta. Pidetään toisistamme huolta.
Toukokuun lopulla kokoonnuttiin Kotipirtille yhdistyksen 45 vuotis päiville. Vietettiin aurinkoista päivää ruokailun ja muun ohjelman merkeissä. Suurin osa jäsenistöstä oli paikalla. Eläkkeensaajien keskusliitosta paikalla oli järjestösihteeri Veikko Räsänen ja Pohjois-Karjalan piirin edustajina Eira Väänänen ja Eila Jääskeläinen.
Aluksi yhdistyksen puheenjohtaja Matti Gröhn piti tervetuliaispuheen. Ruokailun jälkeen keskusliiton tervehdyksen esitti Veikko Räsänen.(näkyy sivulla Veikon puhe) Matti kertoi yhdistyksen toimintaa sen alku ajoista lähtien. Juotuamme kahvit Eira Väänänen esitti piirin terveiset ja kertoi piirin toiminnasta.
Saara Isojärvi oli kirjoittanut muistelupuheen yhdistyksen alku ajoista.
Laulua esitti Nina Heinonen jonka jälkeen Veikko luovutti EKL:n adressin ja Eira ojensi viirin Hannes Tolvaselle pitkä aikaisesta työstä yhdistyksen hyväksi, toimien taloudenhoitajana, sihteerinä,kerhon vetäjänä ja jäsenrekisterin ylläpitäjänä.
Vietettiin aikaa vielä vapaan seurustelun merkeissä ja tuttuja tavatessa.
Kiitos kaikille juhlaan osallistujille.
Saara Isojärven puhe Tohmajärven eläkkeensaajien 45 vuotis päivillä
Historiaa
Siihen aikaan kun tämä yhdistys perustettiin 45 vuotta sitten oli Imatralla suuria työmaita ja täältä Tohmajärveltäkin lähti sinne paljon työntekijöitä. Niin mekin mieheni Unton kanssa oltiin 52 vuotiaita ja oltiin työelämässä mukana Imatralla. Tultiin sitten lomalle kun täällä oli omakotitalomme. Rajanaapurina oli Esko Leinonen. Hän tuli kertomaan että tänne perustetaan eläkeläisten yhdistys ja hän kerää siihen jäseniä Malisen Kaarinan ja muitten kanssa niin että saataisiin asia alkuun. Kukaan ei silloin uskonut, että eihän ne nyt köyhät ihmiset miten pääse eläkkeelle. Vähitellen ne sitkeät kerääjät saivat jäseniä niin paljon, että niitä riitti yhdistyksen alkuun saamiseksi. Niin mekin silloin liityttiin jäseniksi ja kun päästiin eläkeikään niin silloin oli jo kaikki valmistaja eläke alkoi köyhällekin juosta.
Nyt on jo 45 vuotta ollut monen sorttista toimintaa eikä eläkeläiset vähene vaan lisääntyvät joten onnea vaan eteenkin päin ja toiminta jatkukoon yhtä virkeänä kuin tähänkin asti on jatkunut.
Tätä muisteli Saara Isojärvi 45 vuotta jäsenenä ollut ja porukoissa matkustellut, lähellä ja kauempanakin. Matkan pituus riippui aina siitä miten saatiin kerätyksi porukalle matkarahaa linja-auto matkoja varten. Silloin ei ollut vielä monella omaa autoa. Eikä lentokoneilla vielä lennelty. Eläkkeet olivat pieniä, mutta lapset kyselivät jo mummoilta ja ukoilta ”Milloinka sinä saat sen kansaneläkkeen” Se tiesi lapsille juhlaa vehnäpullan ja punaista limonaadia eläkkeen saanti päivänä. Se siitä.